giraffe

boobies, boobies, boobies.

ei vituta, ei ärsytä, ei harmita.
heh, kaikki vitutus purkaantu koulussa,
kun se meni niin överisti yli, ja purkaantu huutoon,
nauruun, ja huutonauruun.

nyt on sellanen olo, että helmikuun yhteishaulla
ei oo talitiaisen vertaa väliä.
mennään sinne mikä tuntuu rennolta, kivalta
ja ennen kaikkee.. heh, helpolta.
otetaan lunkisti, koulun jälkeenhän sitä joutuu
kuitenkin töihin, ja siinähän sitä on taas
työn orja eläkeikään asti.

jumala on siunannu mua parina viime päivänä,
ja oon ollu ajoissa lähössä kouluun,
vaikka oonki panostanu vähän enemmän
tohon meikkaukseen.
jossain vaiheessa se oli mun henkireikä,
ja mulla oli tarkat suunnitelmat, miltä huomenna
pitää naaman näyttää, ja miten  se käy asuun.
sitte se taas vähäks aikaa jäi, ja nyt se into
taas palas.
toivotaan että tää jatkuu. hyvällä menestyksellä.

tukka tuntuu jännän hyvältä nyt pitkästä
aikaa suoristettuna, ehkä se palvoo taas hetken
mua kun en oo jaksanu suoristusrautaa
sille heilutella. aamen.

eheheh, ompa muuten taas juttuja kiertäny
taajamassa. muistatteko sen rikkinäinen puhelin- pelin,
jota pelattiin pentuna? viimesin kerta kun sitä pelasin,
lause oli 'minni hiirin hame repesi'.
loppupäästä lause tais olla jotain mikki hiiren
ruohonleikkuusta..
tää kylä onku yks, iso rikkinäinen puhelin!
linjat toimii, mutta pätkien, rätisten, ja
huonosti kuuluen.
alkuviikosta ilonen juttu onkin loppuviikosta
surullinen juttu.
hihi, kohta koko kylä vihaa toisiaan.

nojoo, joulun ajan pakkasfiilistelyjä vielä tähän loppuun.

fuckin' fuck, fuck fucking.

oooo.